LIVE LIKE FRENCHMEN

tbs1 Oletteko ikinä miettineet, miksi asiat alkavat ahdistaa ja aiheuttaa hiljalleen stressiä? Pohdin asiaa eilen itsekseni ja tulin siihen tulokseen, että etenkin me suomalaiset elämme aika kaavamaisesti. Ja varsinkin, jos luonteenpiirteissä on yhtään suorittamiseen viittaavaa tai perfektionismiä (kuulun itse tähän), saamme turvallisuuden tunteen kun arki rullaa -ah niin ihanasti- juuri niin kuin sunnuntaina hyvissä ajoin jo suunnittelimme.
tbs6 Tai siis, se rullaa ihanasti juuri siihen asti kun tulee ensimmäinen muutos tuohon "tarkasti ja täsmällisesti" laadittuun sisäiseen viikkoaikatauluumme. Ensimmäisen töyssyn voi kestää, ehkä vain kohauttamalla olkapäitä ja paneutumalla seuraavaan asiaan. Juuri kun toinen asia alkaa sujua, löytääkin itsensä flunssan kourista sängynpohjalta. Pahus, siinä menee muutama päivä, emmekä jaksa tehdä mitään. Ja sekös vasta stressiä nostattaa -nyt kaikki tämän viikon asiat lykkääntyvät ja sittenhän ne kasautuvat ensi viikolle. Sisäinen rauha on tiessään ja kuumemittaria aletaan vilkuilemaan 36,0 asteen toivossa.tbs4 Olen aina vähän salaa ihaillut muita eurooppalaisia, etenkin ranskalaisia. He tietävät sen jutun, joka saa arjen pyörimään yhtä vaivattomasti kuin viikonlopun. Ei tarvitse olla lauantai, jotta voi mennä kahville ystävän kanssa nauttimaan palan suklaakakkua cappuccinolla tai kesken työpäivän on lupa lounastaa pitkään ulkoterassilla iloisesti nauraen paistatellen kevätauringossa. Tässä kohtaa moni meistä saattaa kauhistua, sillä pitkä lounastauko keskellä päivää saattaa käytännössä tarkoittaa pidempään jatkuvaa työpäivää ja sittenhän asiat venyvät ja...tbs3 Epäilen, että ranskalaiset ovat tehneet kaksi asiaa; luopuneet sisäisestä viikkoaikataulustaan ja he osaavat pysähtyä -missä ja milloin vain. Uskon, etteivät he odota niin paljon viikonloppua, lomaa tai jotain muuta. Koska he ovat valmiita nauttimaan hetkistä juuri silloin kun ne tapahtuvat. Jos ulkona on kaunis sää, miksi jäädä syömään ruokaa omaan työtilaan, jos porukkaa on lähdössä terassille lounastamaan. Tai jos tänään kaipaa jotain suklaista, miksi odottaa lauantaita tai jotakin toista "spesiaalia" tilaisuutta.tbs2 Sitäpaitsi odottaminen -se on vaarallista. Joskus hyvää kannattaa odottaa, mutta usein monet tilaisuudet ovat edessäsi sellaisinaan vain kerran. Jos kuuntelee liikaa sisäistä suunnitelmallista itseään, saattaa vahingossa jättää jotain arvokasta huomaamatta. Tai jos päivä ovat liian tarkasti tiedossa jo ennalta, mitä jännittävää on enää missään. Oikeastaan yleensä yllättävät tapahtumat tuovat meidät juuri sinne, missä haluammekin olla. Yllätykset eivät oikeastaan olekaan riskejä, vaan niihin kätkeytyy aina monia ihmeellisiä mahdollisuuksia, jotka avautuvat vain niille, ketkä uskaltavat elää hetkessä.tbs5 Täytyy vain uskaltaa luottaa. Ja ehkä koittaa tänä keväänä elää kuten ranskalainen -sanoa vähän enemmän kyllä kahvikutsuille ja muille hauskuuksille ja nauraa enemmän. Syödä macaron, ehkä kaksi, ja kääntää katse kohti aurinkoa. Ja antaa niiden "tärkeiden asioiden" hoitua siinä muiden tärkeyksien lomassa.
Jos luottaa, ei stressaa niin paljon ja kun ei stressaa, tuskin sairastuukaan. Kaiken lisäksi voi pitää vielä vähän enemmän hauskaa ja vain nauttia. Siihen meillä kaikilla on lupa.

Saying yes means saying yes to a wonderful life. ❤️

No comments

Kiitos kommentistasi!